Etusivu » » Riistasafari

Koe eläimet lähietäisyydeltä!

Astu safarivaunun kyytiin joka vie sinut unohtumattomalle opastetulle kierrokselle 32 hehtaarin suuriseen riistaeläinaitaukseen. Vaunussa on tilaa 40 hengelle.

Tutustu riistaeläimiin safarilla. Opastetulla kiertoajelulla näet saksanhirviä, kuusipeuroja, villisikoja, strutseja ja laamoja. Kierroksen aikana pysähdymme houkuttelemaan eläimet esille jotta saat mahdollisuuden nähdä ne läheltä. Lintulammen luona voivat perheen pienimmät tutustua ankkoihin ja hanhiin. Kierros alkaa Eckerön Metsästys-ja Kalastus museon vierestä ja kestää noin 45 minuuttia.

Safarishop

Safarishopista voit ostaa kahvia, limsaa, jäätelöä, nameja ja suosittuja lihatuotteitamme kuten riistamakkaraa, savustettua peuran-tai villisianlihaa sekä strutsinmunia. Muistoksi voi ostaa safarieläimiä jäljitteleviä pehmoleluja.

Ryhmät/ Kouluryhmät

Ryhmävarauksia otamme vastaan koko vuoden.

Varaus

Varaukset viltsafari@aland.net

 

NÄMÄ ELÄIMET NÄET SAFARILLA:

Saksanhirvi on maailman kolmanneksi suurin peuraeläin ja on Ahvenanmaan vaakunaeläin. Uros on 175 – 225 cm pitkä turvasta hännäntyveen ja hännän pituus on noin 15 cm. Säkäkorkeus on 130 cm ja 160 cm välillä. Normaali peura painaa noin 200 kg. Naaras on huomattavasti pienempi ja sen paino on noin puolet uroksen painosta. Saksanhivi syö kesällä vihreitä kasvinosia kuten ruohoja, versoja, puunlehtiä ja –silmuja, marjoja, hedelmiä ja tammen- ja pyökinterhoja sekä sieniä. Talvella se hyödyntää varpuja ja erityisesti havupuiden kuorta.

 

Kuusipeura on saksanhirveä huomattavasti pienempi eläin. Se on alunperin välimeren alueelta kotoisin oleva jalohirvilaji, mutta on levittäytynyt koko keski Euroopan alueella. Uros painaa noin 100-120 kg kun taas naaras 60-80 kg. Kuusipeura syö normaalisti ruohoja sekä puidenlehtiä.

 

Villisika on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja kesyn sian kantamuoto. Lajin alkuperäinen levinneisyysalue oli länsi Euroopasta aina kaakkois-Aasiaan mutta tänäpäivänä villisikaa esiintyy ympäri maailmaa. Sukukypsää urosta kutsutaan karjuksi ja on 150 – 180 cm pitkä kuonosta hännäntyveen ja 70-100 cm korkea. Uros painaa jopa 225 kg kun taas emakko painaa 70-140 kg. Villisialla on huono näkö, tosin ei niin huono kun sanotaan. Sen sijaan sillä on hyvä kuulo ja erinomainen hajuaisti. Siat voivat tunnistaa ihmisen hajun jopa kilometrin päästä jos vain tuulet ovat suosiollisia. Villisika voi elää jopa 30 vuotta. Se on kaikkiruokainen mutta 90% ravinnosta koostuu kasvillisuudesta.

 

Strutsi on iso, pitkäjalkainen ja pitkäkaulainen lintulaji, joka esiintyy Afrikassa. Se on suurin nykyisin elävä lintu, joka kasvaa jopa 2,5 metriä korkeaksi. Strutsi on lentokyvytön, mutta voi juosta noin 65km/h. Strutsit ovat tunnettuja pienistä aivoistaan, jotka ovat pienemmät kuin sen silmät ja painavat noin 40 grammaa. Strutsi syö pääasiassa eri kasvinosia kuten ruohoja, lehtiä, siemeniä mutta myös hyönteisiä, matoja ja toukkia.

 

Lama (Lama glama) on Etelä-Amarikassa kuljetusjuhdaksi jalostettu sorkkaeläin. Laamaeläimet ovat kamelieläinsukua, jonka eri lajit elävät Etelä-Amerikassa, lähinnä Andien ylängöillä. Ne ovat sukua yksikyttyräiselle kamelille eli dromedaarille ja kaksikyttyräiselle kamelille. Etelä-Amerikan kulttuurikansat käyttivät laamoja kantojuhtina jo 5 000 vuotta sitten. Suurin osa maailman laamoista asustelee Boliviassa ja Perussa. Useimmiten erimielisyydet ratkaistaan kaulapainilla tai jopa kipakalla potkulla tai näykkäisyllä hevosmaiseen tapaan. Laaman elämässä on ollut jotain pahasti vialla, jos se sylkee tahallaan päin ihmistä!

>